TUTUSTU
Olemme lämminhenkinen pikkukoulu!
Rovaniemen kristillinen koulu on yksityinen alakoulu, jolla on valtioneuvoston myöntämä perusopetuksen järjestämislupa. Eri puolilla Suomea toimii 16 perusopetusta antavaa kristillistä koulua, ja Rovaniemellä on niistä pohjoisin.
Rovaniemen kristillisen koulun toiminta perustuu kristilliseen arvopohjaan, maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen: Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas.
Rovaniemen kristillinen koulu tarjoaa vaihtoehdon perheille, jotka pitävät kristillisiä arvoja tärkeinä ja haluavat lapselleen pienen ja turvallisen kouluympäristön. Kristillisyys tulee esiin luontevalla tavalla arjen toimintakulttuurissa, kuten aamunavauksissa ja mahdollisuutena siunata ruoka.
Toimintakulttuurissa korostetaan kohtaamista ja yhteisöllisyyttä. Kaikki uskonnon harjoittaminen on vapaaehtoista eikä oppilailta tai perheiltä edellytetä uskonnollista vakaumusta tai mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumista. Tulevaisuuden näkynä on yhtenäinen peruskoulu, joka tarjoaa myös esiopetusta.
Koulussa noudatetaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista paikallista opetussuunnitelmaa. Oppiaineet, tavoitteet ja sisällöt ovat siis samat kuin muissakin suomalaisissa peruskouluissa, ja käytössä on samoja oppikirjoja ja oppimateriaaleja.
Koulun rahoitus tulee valtiolta, joten opetus on maksutonta. Koululla työskentelee pätevä henkilökunta.
Rovaniemen kristillisessä koulussa opiskelevat tällä hetkellä vuosiluokat 1–6. Eka- ja tokaluokkalaiset voivat koulupäivän jälkeen osallistua iltapäiväkerhoon.
Oppilaita koulussa on tällä hetkellä noin 40, joten ryhmäkoot ovat pieniä. 1.–2. luokkaa opettaa Elina Alatalo, 3.–4. luokkaa Anni-Mari Sulkala ja 5.–6. luokkaa Mari Valtiala. Mari on myös koulun rehtori. Erityisopettajana ja tuntiopettajana toimii Meeri Korkeakangas. Lisäksi koululla on työskentelee koulunkäynninohjaajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat Risto Tolkkinen ja Essi Purosaari.
Rovaniemen kristillisen koulun arvopuu
Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on äärettömän arvokas ja häntä tulee kohdella sen mukaisesti. Oppilasta opetetaan rakastamaan ja arvostamaan toisia, mutta myös itseään kulttuurisista, sosiaalisista, taloudellisista tai katsomuksellisista eroista huolimatta.
Tältä pohjalta koulunhenkilökunta pyrkii tukemaan jokaisen oppilaan kasvua ja oppimista. Koulu vahvistaa terveen itsetunnon kasvua sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia lahjakkuuden alueitaan ja hyödyntämään
niitä omaksi ja muiden iloksi.
Turvallinen oppimisympäristö ja ilmapiiri edistävät ja tukevat sosiaalista, henkistä, hengellistä ja fyysistä hyvinvointia. Turvallisuus syntyy henkilökunnan ja oppilaiden yhdessä laatimien järjestyssääntöjen kunnioituksesta ja niistä kiinni pitämisestä.
Oppilaan ei tarvitse pelätä epäonnistumista, erilaisuutta tai kiusatuksi tulemista, vaan hän saa olla aidosti oma itsensä. Tarvittaessa löytyy aina kuunteleva aikuinen, joka pyrkii puuttumaan ongelmallisiin tilanteisiin oikeudenmukaisesti ja armollisesti. Turvallisuus on perusta muiden arvojen toteutumiselle.
Kristillisessä koulussa korostetaan vastuullisuuden merkitystä omassa toiminnassa ja ihmissuhteissa.
Vastuullisuus tarkoittaa:
- suhteessa itseen omasta hyvinvoinnista huolehtimista ja velvollisuuksien hoitamista.
- suhteessa lähimmäisiin laupeutta eli toisten kunnioittamista, arvostamista, heikomman puolustamista, huolenpitoa ja palvelemista empatiakyvyn kautta. Laupeuteen voi kuulua myös omien tarpeiden, etujen ja oikeuksienkin unohtamista lähimmäisen välttämättömän avuntarpeen edessä.
- suhteessa yhteisöön osallistumista yhteiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen sekä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.
- suhteessa ympäristöön luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja luonnonvarojen hyödyntämistä eettisesti kestävien periaatteiden mukaisesti.
Armollisuudella tarkoitetaan anteeksiantavaa asennetta. Oppilaat kannustetaan ja tuetaan pyytämään ja antamaan anteeksi sekä kantamaan vastuun omista teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Kun ihmissuhteissa tulee loukkaantumisia, niistä keskustellaan avoimesti oikeudenmukaisuutta korostaen ja riidat sopien. Mahdollisten kurinpitotoimien yhteydessä korostetaan uudelleen aloittamisen mahdollisuutta.
Kunnioitus on ihmiselle tärkeiden suhteiden perusta. Kristillisessä koulussa oppilaita ohjataan tunnistamaan ja kunnioittamaan sekä omia että toisten rajoja. Kunnioituksen oppimisen edellytyksenä on, että aikuiset antavat myönteisen mallin kunnioittavasta kohtelusta ja auktoriteettina olemisesta. Siten myös lapsi kokee tulevansa kunnioitetuksi ja näin yhteisöön syntyy luottamukseen perustuvia kasvatussuhteita.
Rehellisyyttä opetellaan suhteessa itseen ja yhteisöön. Rehellisyys tarkoittaa niin omien vahvuuksien ja ansioiden kuin myös puutteiden ja laiminlyöntien kohtaamista ja käsittelemistä. Oppilasta rohkaistaan olemaan oma itsensä. Oppilaita ohjataan puhumaan totta ja toimimaan vastuullisesti noudattaen lakeja ja sääntöjä.
Katsomustietoisuus liittyy erityisen maailmakatsomuksen mukaisen opetuksen profiiliin. Kristillisessä koulussa kristinuskon perusarvot tulevat tutuiksi ja konkretisoituvat jokapäiväisessä elämässä. Huoltajia tuetaan heidän kasvatustehtävässään ja mahdollisessa seurakuntayhteydessään. Oppilas saa tietoa erilaisista maailmankatsomuksista ja uskonnoista.
Huoltajien tukemisella mahdollisessa seurakuntayhteydessä viitataan siihen, että huoltajia kannustetaan keskustelemaan omassa mahdollisessa seurakuntayhteydessä eri seurakuntien opillisista kysymyksistä, joihin Rovaniemen kristillinen koulu ei ota kantaa yhteiskristillisyyden vuoksi.
Oppilaan huoltajalle ja oppilaalle selvitetään aina ennen oppilaaksi ottamista, että erityiseen maailmankatsomukseen perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta läpäisyperiaatteella.
Itsessään mittaamattoman arvokas oppilas on aina yhdenvertainen ja tasa-arvoinen suhteessa toisiin oppilaisiin riippumatta ominaisuuksistaan tai lähtökohdistaan. Oikeudenmukaisuuteen liittyy kuitenkin myös suhteellisuutta, minkä vuoksi käsitteen sisältöä pohditaan filosofisia, moraalisia, oikeudellisia ja teologisia näkökulmia painottaen. Kaikilla oppilailla on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.
Yhteisöön kuuluminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus ovat jokaisen perustarpeita. Haluamme kehittää yhteisöä, joka pitää huolta, rohkaisee, kannustaa ja nostaa muita. Samalla näemme, että elämässä menestymisen edellytyksenä ovat hyvät yhteisössä elämisen taidot, esim. toisten huomioon ottaminen, vuorovaikutus, auttaminen ja palveleminen, vuoron odottaminen, anteeksi pyytäminen ja sopiminen, vastuullisuus ja johtaminen. Yhteisöllisyyteen kuuluu myös suomalaisen kulttuuriperinnön, yhteiskunnan perustana olevien arvojen ja toimintatapojen siirtäminen sukupolvelta toiselle.
Koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Vuorovaikutuksella eri tahojen kesken edistetään yhteistyötä. Jokaista halutaan kuunnella ja ottaa heidät mukaan rakentamaan vastuullisesti kouluyhteisöä. Oppilailla on näin mahdollisuus vaikuttaa työskentelyyn ja toimintaympäristöön.
Kiitollisuus on positiivinen asenne siitä, mitä me olemme ja mitä meillä jo on. Elämä itsessään on kiitollisuuden aihe. Kristillisessä koulussa opetellaan kiittämään arkipäivän tilanteissa. Negatiivisistakin asioista opetellaan viestimään asiallisesti, ystävällisesti ja sävyisästi.