TUTUSTU
Olemme lämminhenkinen pikkukoulu!
Rovaniemen kristillinen koulu on yksityinen alakoulu, jolla on valtioneuvoston myöntämä perusopetuksen järjestämislupa. Eri puolilla Suomea toimii 16 perusopetusta antavaa kristillistä koulua, ja Rovaniemellä on niistä pohjoisin.
Rovaniemen kristillisen koulun toiminta perustuu kristilliseen arvopohjaan, maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen: Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas.
Rovaniemen kristillinen koulu tarjoaa vaihtoehdon perheille, jotka pitävät kristillisiä arvoja tärkeinä ja haluavat lapselleen pienen ja turvallisen kouluympäristön. Kristillisyys tulee esiin luontevalla tavalla arjen toimintakulttuurissa, kuten aamunavauksissa ja mahdollisuutena siunata ruoka.
Toimintakulttuurissa korostetaan kohtaamista ja yhteisöllisyyttä. Kaikki uskonnon harjoittaminen on vapaaehtoista eikä oppilailta tai perheiltä edellytetä uskonnollista vakaumusta tai mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumista. Tulevaisuuden näkynä on yhtenäinen peruskoulu, joka tarjoaa myös esiopetusta.
Koulussa noudatetaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista paikallista opetussuunnitelmaa. Oppiaineet, tavoitteet ja sisällöt ovat siis samat kuin muissakin suomalaisissa peruskouluissa, ja käytössä on samoja oppikirjoja ja oppimateriaaleja.
Koulun rahoitus tulee valtiolta, joten opetus on maksutonta. Koululla työskentelee pätevä henkilökunta.
Rovaniemen kristillisessä koulussa opiskelevat tällä hetkellä vuosiluokat 1-6. Eka- ja tokaluokkalaiset voivat koulupäivän jälkeen osallistua iltapäiväkerhoon.
Oppilaita koulussa on tällä hetkellä noin 40, joten ryhmäkoot ovat pieniä. 1.-2. luokkaa opettaa Elina Alatalo, 3.-4. luokkaa Anni-Mari Sulkala ja 5.-6. luokkaa Mari Valtiala. Mari on myös koulun rehtori. Erityisopettajana ja tuntiopettajana toimii Meeri Korkeakangas. Lisäksi koululla on työskentelee koulunkäynninohjaajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat Risto Tolkkinen ja Aletta Aikio.
Rovaniemen kristillisen koulun arvopuu
Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on
äärettömän arvokas ja häntä tulee kohdella sen mukai-
sesti. Oppilasta opetetaan rakastamaan ja arvostamaan
toisia, mutta myös itseään kulttuurisista, sosiaalisista,
taloudellisista tai katsomuksellisista eroista huolimatta.
Tältä pohjalta koulunhenkilökunta pyrkii tukemaan
jokaisen oppilaan kasvua ja oppimista. Koulu vahvistaa
terveen itsetunnon kasvua sekä auttaa oppilasta tunnis-
tamaan omia lahjakkuuden alueitaan ja hyödyntämään
niitä omaksi ja muiden iloksi.
Turvallinen oppimisympäristö ja ilmapiiri edistävät ja
tukevat sosiaalista, henkistä, hengellistä ja fyysistä hyvin-
vointia. Turvallisuus syntyy henkilökunnan ja oppilaiden
yhdessä laatimien järjestyssääntöjen kunnioituksesta
ja niistä kiinni pitämisestä.
Oppilaan ei tarvitse pelätä
epäonnistumista, erilaisuutta tai kiusatuksi tulemista,
vaan hän saa olla aidosti oma itsensä. Tarvittaessa löytyy
aina kuunteleva aikuinen, joka pyrkii puuttumaan ongel-
mallisiin tilanteisiin oikeudenmukaisesti ja armollisesti.
Turvallisuus on perusta muiden arvojen toteutumiselle.
Kristillisessä koulussa korostetaan vastuullisuuden merkitystä
omassa toiminnassa ja ihmissuhteissa.
Vastuullisuus tarkoittaa:
− suhteessa itseen omasta hyvinvoinnista huolehtimista
ja velvollisuuksien hoitamista.
− suhteessa lähimmäisiin laupeutta eli toisten kunnioitta-
mista, arvostamista, heikomman puolustamista, huolen-
pitoa ja palvelemista empatiakyvyn kautta. Laupeuteen
voi kuulua myös omien tarpeiden, etujen ja oikeuksienkin
unohtamista lähimmäisen välttämättömän avuntarpeen
edessä.
− suhteessa yhteisöön osallistumista yhteiseen päätöksen-
tekoon ja vaikuttamiseen sekä oikeudenmukaisemman
yhteiskunnan rakentamiseen.
− suhteessa ympäristöön luonnon monimuotoisuuden
suojelemista ja luonnonvarojen hyödyntämistä
eettisesti kestävien periaatteiden mukaisesti.
Armollisuudella tarkoitetaan anteeksiantavaa asennetta.
Oppilaat kannustetaan ja tuetaan pyytämään ja antamaan
anteeksi sekä kantamaan vastuun omista teoistaan ja
tekemättä jättämisistään. Kun ihmissuhteissa tulee
loukkaantumisia, niistä keskustellaan avoimesti oikeuden-
mukaisuutta ko rostaen ja riidat sopien. Mahdollisten
kurinpitotoimien yhteydessä korostetaan uudelleen
aloittamisen mahdollisuutta.
Kunnioitus on ihmiselle tärkeiden suhteiden
perusta. Kristillisessä koulussa oppilaita ohjataan
tunnistamaan ja kunnioittamaan sekä omia että
toisten rajoja. Kunnioituksen oppimisen edelly-
tyksenä on, että aikuiset antavat myönteisen
mallin kunnioittavasta kohtelusta ja auktoriteettina
ole misesta. Siten myös lapsi kokee tulevansa
kunnioitetuksi ja näin yhteisöön syntyy luotta-
mukseen perustuvia kasvatussuhteita.
Rehellisyyttä opetellaan suhteessa itseen ja
yhteisöön. Rehellisyys tarkoittaa niin omien
vahvuuksien ja ansioiden kuin myös puutteiden
ja laiminlyöntien kohtaamista ja käsittelemistä.
Oppilasta rohkaistaan olemaan oma itsensä.
Oppilaita ohjataan puhumaan totta ja toimimaan
vastuullisesti noudattaen lakeja ja sääntöjä.
Katsomustietoisuus liittyy erityisen maailmakatsomuksen
mukaisen opetuksen profiiliin. Kristillisessä koulussa kristin-
uskon perusarvot tulevat tutuiksi ja konkretisoituvat joka-
päiväisessä elämässä. Huoltajia tuetaan heidän kasvatus-
tehtävässään ja mahdollisessa seurakuntayhteydessään.
Oppilas saa tietoa erilaisista maailmankatsomuksista ja
uskonnoista.
Huoltajien tukemisella mahdollisessa seurakuntayhteydessä
viitataan siihen, että huoltajia kannustetaan keskustelemaan
omassa mahdollisessa seurakuntayhteydessä eri seurakuntien
opillisista kysymyksistä, joihin Rovaniemen kristillinen koulu ei
ota kantaa yhteiskristillisyyden vuoksi.
Oppilaan huoltajalle ja oppilaalle selvitetään aina ennen oppi-
laaksi ottamista, että erityiseen maailmankatsomukseen pe-
rustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen
perustana olevaan maailmankatsomukseen perustuvia arvoja,
tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa
opetusta läpäisyperiaatteella.
Itsessään mittaamattoman arvokas oppilas on aina
yhdenvertainen ja tasa-arvoinen suhteessa toisiin
oppilaisiin riippumatta ominaisuuksistaan tai lähtö-
kohdistaan. Oikeudenmukaisuuteen liittyy kuitenkin
myös suhteellisuutta, minkä vuoksi käsitteen sisältöä
pohditaan filosofisia, moraalisia, oikeudellisia ja
teologisia näkökulmia painottaen. Kaikilla oppilailla
on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.
Yhteisöön kuuluminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus ovat
jokaisen perustarpeita. Haluamme kehittää yhteisöä, joka pitää
huolta, rohkaisee, kannustaa ja nostaa muita. Samalla näemme,
että elämässä menestymisen edellytyksenä ovat hyvät yhteisössä
elämisen taidot, esim. toisten huomioon ottaminen, vuoro-
vaikutus, auttaminen ja palveleminen, vuoron odottaminen,
anteeksi pyytäminen ja sopiminen, vastuullisuus ja johtaminen.
Yhteisöllisyyteen kuuluu myös suomalaisen kulttuuriperinnön,
yhteiskunnan perustana olevien arvojen ja toimintatapojen
siirtäminen sukupolvelta toiselle.
Koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön
jäsenten ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden sekä perhei-
den merkitystä toiminnassaan. Vuorovaikutuksella eri tahojen
kesken edistetään yhteistyötä. Jokaista halutaan kuunnella ja
ottaa heidät mukaan rakentamaan vastuullisesti kouluyhteisöä.
Oppilailla on näin mahdollisuus vaikuttaa
työskentelyyn ja toimintaympäristöön.
Kiitollisuus on positiivinen asenne siitä, mitä me
olemme ja mitä meillä jo on. Elämä itsessään on
kiitollisuuden aihe. Kristillisessä koulussa opetellaan
kiittämään arkipäivän tilanteissa. Negatiivisistakin
asioista opetellaan viestimään asiallisesti,
ystävällisesti ja sävyisästi.